Tilastokeskus kertoi työllisten määrän kasvaneen elokuussa 34 000 hengellä viime vuoteen verrattuna. Joko uskaltaa sanoa, että työllisyys on oikeasti lähtenyt kasvuun, Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja ja Vaasan yliopiston taloustieteen professori Olli-Pekka Ruuskanen?

Vaikka kotimaan taloudessa on nyt tapahtunut myönteistä värinää, globaali kehitys potkii sitä vastaan. Ruuskanen pelkää kohoavien korkojen ja energian hinnan iskevään kovaa Suomen kasvulukuihin.

Hän arvioi alkusyksyn talouskeskustelun ”lähteneen vähän lapasesta, kun media on täynnä juttuja kovasta talouskasvusta”.

Tällä viikolla ehdittiin iloita hyvien työllisyyslukujen lisäksi myös valtiovarainministeriön talouden kasvuennusteista. VM ennusti tälle vuodelle Suomen talouteen 1,6 ja ensi vuodelle 2,8 prosentin kasvua.

– Kyse on kuitenkin hyvin pienestä kasvusta työllisyyden elpymisen näkökulmasta. Yleensä, myös kansainvälisesti, talouskasvun pitäisi olla 2,5-3 prosenttia, jotta se näkyisi merkittävämmin työllisyydessä.

KUN parantuneita työllisyyslukuja tarkemmin avaa, Ruuskanen toteaa kasvun tulleen suurelta osin vientisektorilta ja siellä etenkin laivanrakennuksesta ja puolustusvälineteollisuudesta.

– Tämä vie pohjaa näkemykseltä, että nyt olisi tapahtunut merkittävämpi vientipomppu. Toki näiden sektoreiden tilanne ja Googlen datakeskusinvestoinnit näkyvät taloudessa, mutta ei niin painavasti kuin on uutisoitu, Ruuskanen muistuttaa.

Vientiteollisuuden ja rakentamisen painosta työllisyysluvuissa kertoo myös se, etenkin miesten työllisyystilanne on parantunut.

Ruuskanen pitää mahdollisena, että naisten työllisyystilanne voi vielä nykyisestä heikentyä, kun esimerkiksi hyvinvointialueiden säästötoimet etenevät.

– Meillä on edelleen valitettavan tiukasti toimiala- ja sukupuolisidonnaiset työmarkkinat. Kun julkinen puoli vähentää, se useimmiten kohdistuu naisiin.

Myönteisestä talousuutisoinnista huolimatta Ruuskanen näkee yritysten olevan edelleen varovaisia uusien työntekijöiden palkkaamisessa. Tästä osaltaan kertoo se, että uusia työpaikkoja on tullut paljon etenkin osa-aikatyöhön.

– Yritykset ovat ymmärrettävästi edelleen varovaisia. Uudet työsuhteet syntyvät ensin osa-aikatyöhön. Eli kasvu ei ole niiden mielestä vielä kovin vakaalla pohjalla. Mutta jos kasvu jatkuu, alkaa syntyä enemmän myös kokoaikaisia työsuhteita.

KUN Olli-Pekka Ruuskaselta yrittää puristaa edes jotain myönteistä talous- ja työllisyysluvuista, niin vastaus kääntyy taas talouspessimismin puolelle.

Myönteistä hänen mukaansa on, että suomalaisten yritysten taloustilanne on parantunut jo keväästä alkaen. Mutta sitten ne potentiaalista talouskasvua syövät ulkoiset tekijät…

– Energian hinnan kasvua tukahduttava sykäys ei vielä ole toteutunut tuotannossa. Se iskee vasta loppusyksystä. Toinen tekijä on korkojen nousu. Siinä ei ole nähty vielä ylärajaa. Tämä ja kotitalouksien kasvavat energiakustannukset vaikuttavat kuluttamiseen. Korkotilanne toki vaikuttaa myös kriisiytyneeseen valtion velkaan.

Ruuskanen pitää mahdollisena, että kasvuennusteet voivat jälleen kerran osoittautua vääräksi hälytykseksi.

Hän tunnustaa välillä tuntevansa jopa jonkinlaista myötähäpeää ammattikuntaansa kohtaan, kun se on viimeiset pari vuotta antanut ylioptimistisia arvioita jokaisesta talousviisarin myönteisestä värähdyksestä.

– Meillä ei oikeasti ole ollut tietoa tai näkymää positiivisesta kehityksestä. Käytetyt adjektiivit ovat liian ruusuisia kuvaamaan tätä tilannetta, etenkin kun virhemarginaalit ovat hirveän isoja. Kiva olisi kertoa jotain myönteistä, mutta ennusteissakin pitäisi mennä suu säkkiä myöten.

PESSIMISMISTÄ huolimatta Ruuskanen toivoo kotimaisen kulutuksen vähitellen käynnistyvän.

Kuluttajien luottamusta mittaavat tilastot ovat pitkään madelleet pohjalukemissa. Niissä on toistaiseksi tapahtunut vain vähäistä värinää kuten talous- ja työllisyysluvuissa. Luottamus tosin jo pikaisesti käväisi pitkän ajan keskiarvossa – joka tosin sekin on miinusmerkkinen.

– Yksityinen kulutus on iso osa BKT:stä ja kohdistuu kotimarkkinayrityksiin. Sen käynnistyminen olisi todella iso asia tässä taloustilanteessa.

Ruuskanen epäilee korkopelkojen edelleen jarruttavan kotitalouksien kulutusta, vaikka uskoo suomalaisilla olevan jo tarvetta kuluttaa.

– Vanhat lenkkarit pitäisi uusia. Ja asuntokin vaihtaa, os lapsia on tullut lisää tai teinit lähteneet opiskelemaan. Mutta korkotilanne huolestuttaa kotitalouksia. Korkojen nousu iskee koviten Suomessa , jossa asuntolainat ovat pääasiassa vaihtuvakorkoisia. Korkojen nousu iskee koviten Suomessa yleiseen vaihtuvakorkoiseen asuntolainaan. Emme ole vielä nähneet, mihin korot voivat kansainvälisesti nousta.

Ruuskanen pitää Suomen talouden isona ongelmana sitä, että kotimarkkinoiden merkitys on jäänyt talouskeskustelussa
vähäiseen rooliin. Yksityisen kulutuksen rooli on etenkin huonoina aikoina merkittävä.

– Suomessa talouspolitiikka on osin jäänyt markka-aikaan, jolloin kaikin keinoin piti lisätä vientiä valuutan saamiseksi. Meillä ei ole vielä täysin ymmärretty, että euroalueella kotimarkkinat ovat yhtä arvokkaat kuin vientimarkkinat.

– Suomessa pitäisi aktiivisesti yrittää tehostaa kotimarkkinasektoria. Sitä hallitsevat edelleen hyvin monopolistiset markkinarakenteet vaikkapa tavara- ja vähittäiskaupassa sekä pankkipalveluissa. Kotimarkkinoille pitäisi saada lisää kilpailua. Tämä myös alentaisi hintatasoa ja lisäisi kulutusta.